это иллатив 3-го инфинитива в финском, а как он выглядит в карельском?
Как-то вот так ( из учебника Pyöli )
III infinitiivi
III infinitiivin tunnus -ma, -mä liittyy verbin vokaalivartaloon; jos
verbillä on myös vahva vokaalivartalo, tunnus liittyy siihen:
ostua (osta-): osta-ma-s ’ostamassa’, keittiä (keitä-, keittä-): keittä-mäh
’keittämään’
III infinitiiviä käytetään viidessä sijamuodossa.
1) Inessiivillä ilmaistaan tekoa, jota joku tai jokin on tekemässä:
Tütär on Piiteris opastumas. Tytär on Pietarissa opiskelemassa.
Olin jo menemäs muate, kun soitit.
ku Olin jo menossa nukkumaan, kun soitit. soitit.
Jürü on nouzemas. Ukonilma on nousemassa.
2) Elatiivilla ilmaistaan tekemistä, josta luovutaan:
Ku vai piäzizin velgoi maksamas! Pääsisinpä maksamasta velkoja!
Noskua jo maguamas! Nouskaa jo ylös!
Jogoi tulitto ongittamas(päi)? Joko tulitte ongelta?
3) Illatiivi tarkoittaa tekoa, johon ryhdytään. Sitä käytetään usein
a) liikettä ilmaisevien verbien kuten mennä ’mennä’, tulla ’tulla’, lähtie
’lähteä’, istuokseh ’istuutua’, kerävüö ’kokoontua’, juosta ’juosta’, siir-
düö ’siirtyä’, piästä ’päästä’ kanssa:
Menen keittämäh čuajuu. Menen keittämään teetä.
Lähtemmögo hiihtelemäh? Lähdetäänkö hiihtelemään?
Nuorizo kerävüi kaččelemah televiizorua. Nuoriso kokoontui katselemaan televisiota.
b) alkamista ilmaisevien verbien kuten ruveta ’alkaa’, ’ruveta’, šuorita
’hankkiutua’, sellitä ’aikoa’ kanssa:
Rubiettogo jo süömäh? Rupeatteko jo syömään?
Huomei selgiemmö ruadamah. Huomenna rupeamme työskentelemään.
Sportsmenat šuorittih kilbailemah. Urheilijat hankkiutuivat kilpailemaan.
c) käskyverbien kuten käskie ’käskeä’, kehoittua ’kehottaa’, miärätä
’määrätä’, opastua ’opettaa’, ohjata ’ohjata’, nevvuo ’neuvoa’, pakoittua
’pakottaa’ yhteydessä:
Kenbo sinuu käski muga sanomah? Kuka sinua käski sanomaan niin?
Muamo da tuatto nevvottih putilleh elämäh. Äiti ja isä neuvoivat elämään kunnolla.
d) verbien ehtie ’ehtiä’, jouduo ’joutua’, puuttuo, sattuo ’sattua’, ’osua’
kanssa:
Ehtitgo kaččomah minun kirjutustu? Ehditkö katsomaan kirjoitustani?
Midäbo sinä nügöi puutuit sanomah? Mitä sinä nyt satuitkaan sanomaan?
Juna müöhästüi, jouvvuimmo vuottamah. Juna myöhästyi, joten jouduimme odottamaan.
e) eräissä substantiivi- ja adjektiivilausekkeissa:
Häi on muasteri soittamah. Hän on mestari soittamaan.
Pekoi on kirkei lugemah. Pekka on nopea lukemaan.
Olemmo valmehet avvuttamah sinul(e). Olemme valmiit auttamaan sinua
4) Adessiivi tarkoittaa tekemisen keinoa, välikappaletta tai tapaa:
Kieleh voit opastuo vaigu pagizemal. Kieltä voit oppia vain puhumalla.
Selgiä liečitäh hieromal. Selkää hoidetaan hieromalla.
Ruaduo et ruadamal lope. Työtä et tekemällä valmiiksi saa.
5) Abessiivi tarkoittaa tekoa, joka ei ole tapahtunut:
Kirju jäi lugemattah. Kirja jäi lukematta.
Pidäü olla süömättäh da juomattah. Pitää olla syömättä ja juomatta.
Nügöi niken ei tule kuččumattah. Nykyään kukaan ei tule kutsumatta
Это, так сказать, казённые формы.
Реально там ещё куча всякого, особенно у людиковского на стыке с вепсским. Оттуда же, кстати, эта
не шибко употребительная форма ruadmaha, на которой настаивал Иеска. Не, её иногда в тех краях можно
услышать, но для остальных карел она воспринимается типа русского "надысь", "колысь" и проч. - типа
малограмотно.
